Alku.

Alku. Tässä ja nyt. Ensimmäiset sanat tyhjällä ruudulla, uudessa blogissa. Kuin ensimmäiset jalanjälkeni puuterisen lumen pinnalla. Astun askeleen, hankeen painuu syvät jäljet. Pysähdyn, katselen ympärilleni ja mietin suuntaani. Mihin seuraavaksi, minne suuntaan kulkuni ja askeleeni. Päättäväisesti otan seuraavat askeleeni hangessa ja jatkan eteenpäin. Askeleistani muodostuu polku. Heittäydyn matkaan. Nautin hetkestä.
Samoin kuin jalanjäljistäni muodostuu polku, muodostuu kirjaimista sanoja ja niistä lauseita. Blogini kirjoittaminen on nyt aloitettu ja heittäydyn uteliaana matkaan. En tiedä vielä millainen matkani tulee olemaan ja mihin se minut vie, mutta olen toiveikas.





2 kommenttia:

  1. Ihana aloitus sinulla ja huikeat kuvat!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kauniista sanoistasi, ilahduin kovasti! Kävin kurkkaamassa blogiasi ja pidin siitä. Kauniita kuvia ja ihanaa kodikasta tunnelmaa.

    VastaaPoista

Uusin blogiteksti

Tallinna.